Gradustressiä on lievitetty pakollisilla ja vähemmän pakollisilla ompeluksilla. Syksy ja kylmät kelit pääsivät taas yllättämään, mutta onneksi merinovillaa on tullut hamstrattua ihan riittämiin, ei muuta kuin suristamaan.
Ihan ensimmäisenä halusin tehdä 74-senttisen merinokerraston pojalle. Haalari tuntui jotekin kököltä, ja mietin että onnistuisiko ihan body ja housut. Tämä kerrasto tulisi ihoa vasten. Tähtibody on tutulla Ottobren Sausage dog -kaavalla omalla haaralla, myös kanttaus on Myllymuksujen tähtimerinoa. Olin laiska enkä tukenut neppien alta millään, ehkä olisi kannattanut mutta vielä ovat ehjät :) Varastoista löytyi myös pienen pieni pala lammasmerinoa, ja siitä syntyi Straight Stripesin kaavalla pöksyt. Lämpöiset ovat!
Kun tähtimerino nyt oli hollilla, niin surautin Grandpa's-kaavalla pojalle 74 cm pappatakin. Vähän oli liian lyhyt napituskaitale, kun merino ei ihan samalla lailla veny kuin resori. Nappilista on tuettu tukikankaalla, ja kansinepit ja söpö pöllömerkki on hommattu 3exteriltä.
Merinojämiä jäi mukavasti, joten ei muuta kuin tumppuja ja pipoja tekemään. Poitsu sai kaksinkertaiset tumput omalla kaavalla ja Tiitu yksinkertaiset, kaverilta saadulla kaavalla. Ottobren ilmaiskaavalla tehty kypärämyssy on nyt ihan sopiva, mutta note to self: älä tikkaa naama-aukkoa ompelukoneen suoralla. Se ei jousta, ylläri :P
Myssykokeilut jatkuvat, ja Ottobren Nikita-kaavasta muokaten syntyi tämmöinen lätsä. Nurjalla musta merino, kiinnitys nepparilla. Vähän on korkea otsa, seuraavaan madallan.
Kokeilin myös Muraveinikia muokaten, pidensin lärpäkkeitä oikein urakalla jotta saisin kaulaliinamaisen efektin. Tämä on vaan 44 cm eli tooooosi iso Lukalle vielä. Pahoittelut kököstä kuvasta.
Tiitullekin piti tehdä kerrasto, ja jälleen siirryin haalarista kaksiosaiseen. Kaverilta saatu 110 cm paitakaava oli pohjana, hieman kavensin sivuilta ja pidensin takahelmaa. Kanttaus merinoa. Housut ovat Ropina-leggarit vähän kavennettuina.
Villajämiä jäi edelleen, ja Maitotytön Villa-nallet nähtyäni päätin kokeilla, josko meilläkin villavaippa toimisi. Tiitun aikaan itseneulotut hahtuvapöksyt eivät olleet menestys, mutta kokeillaan. Kyllä ne ainakin mummolareissulla ovat mukavat laittaa kertakäyttövaipan päälle jos ei muuta. (ps: kertsit falskaavat meillä aina). Ja voihan sitä kokeilla päikkärivaipan päällekin ja yövaipan kanssa... Ja ehkä sisävaipankin kanssa, jos hurjaksi alkaa. Selasin Ottobret läpi ja 1/09-numerosta löytyi Nuppu-housujen kaava, jonka pohjalta tein ekan version. Lahkeista tuli tosi pitkät, niitä sitten lyhennellään. Tein kokonaan käännettävät, noin M-kokoiset pöksyt. Ylisöpöt omaan silmään, näitä on pakko tehdä lisää ihan vaan vaikka siksi :D
Lammasmerinoa oli enää surkean pieni rääpe, mutta siitä sai juuri ja juuri lahkeet villahousuihin. Vyötäröresoria kavensin ja lahkeet lyhenivät. Näissäkin nurja puoli on ruskeaa, ja housut ovat käännettävät.
Ja kerta kiellon päälle, tähtirääppeistä kun sai vielä yhdet. Näissä nurja on limeä merinoa.
Isänpäiväkin oli ja meni, ja päätin tuhota merinovarastoja tekemälle miehellekin pappatakin. Myllymuksujen turkoosi salmiakkimerino ja turkoosi interlock muuntuivat Thread Theoryn Strathcona Henley -kaavan pohjalta kivaksi takiksi. Turkoosi ei ole yhtään miehen väri, joten ei muuta kuin 1/4 paketillinen ruskeaa Dylonia ja pesukoneeseen neljäänkymppiin. Ei kutistunut eikä mitään, ja väri on tosi kiva! Turkoosista tuli graffitinharmaata ja luonnonvalkoinen on ruskeata. Niskan silityskalvomerkki on tehty yhdellä "ihan kivalla" laitteella jonka hommasin itselleni valmistujaislahjaksi. Teen siitä ihan oman postauksen pian :)
Iski kamala pappatakkikateus, ja tein samalla kaavalla itsellekin. Vähän levensin lantiolta ja kavensin hihoja, mutta silti tuli aika laatikko. Eli juuri se, mitä hainkin. Kolmiot Ikasyriltä, musta merino Myllymuksuilta.
Nyt on villat päivitelty. Seuraavaksi pitänee tehdä kässämessupäivitys, lanipäivitys ja sekalaiset kaikki muut -päivitys. Ja tietty laitteistopäivitys ;) Menin siis hommaamaan Silhouette Cameon, tuon skräppääjän ja silityskalvoilijan unelmalaitteen. Hulluksihan tässä itsensä tuntee, mutta kun se peittari (jonka piti olla valmistujaislahja) on jo hankittu niin pitihän sitä jotain spesiaalia keksiä :)