torstai 9. tammikuuta 2014

Harvinaista touhua: joustamattomia ompeluksia

Sisko tuli kylään. Ja silloin kun sisko tulee kylään, käydään shoppailemassa, syödään kalliit jätskiannokset ja pyörähdetään Triteksillä. Syödään pitsaa ja herkkuja, katsotaan (yleensä Disneyn) lastenleffoja, saunotaan ja nauraa hörskytellään.

Ja sitten ommellaan.

Sisko ei pahemmin uskalla mun koneisiin koskea, mutta tällä kertaa saatiin aikaan muutama saumakin, isosiskon avustuksella toki!

Ensimmäinen tarveompelus oli kukkaro. Edellinen oli jokseenkin epäekonominen, sillä se oli sen verran hyvin ilmastoitu, että kolikot tippuivat. Päätin vähän haastaa itseäni, ja tehdä tuplakukkaron. Taikutin ohjeella ei ollut vaikeata, ja kiva tuli! Piirsin kaavan kymmensenttisiin kehyksiin itse, pienellä levennyksellä jotta kukkaroon mahtuu enemmän kuin yksi maksukortti. Päällinen on Robert Kauffmannin kettua, jonka ostin Tampereen käsityömessuilta. Sisusta on myös puuvillaa omista varastoista. Tuplakehys on ostettu Kouluelektroniikasta ja liimaamiseen käytin Gütermannin liimaa.


Päällystettiin siskon uusi luonnoskirjakin, ja sisko itse nyhersi paloja ja ompelikin jonkin verran (ja purki myös). Päällinen on äidin verhokapasta jäänyttä tilkkua, selkämys farkkua.


Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä ompelin itsellenikin jotain joustamatonta.

Kaavojen säilytys on meinaan taitolaji. Yhdessä vaiheessa pidin kaavat iloisesti sekaisin laatikossa. Sitten ostin haitarimallisen kodinkansion, jonne laitoin kaavat ko'oittain. Se toimi siihen asti, kunnes kansio ei mahtunut enää kiinni. Ja vaikka kaavaan oli kirjoitettu mistä ja mikä, niin ei siitä nimestä välttämättä muista, minkä mallisesta vaatteesta on kyse, vaikka aika hyvin ne uudemmat ja eniten käytetyt muistaa. Päätin sitten, että nyt on aika siirtyä kansioon. Tästä lähtien nappaan ohjesivusta kuvan (näkee menekin, kokojakauman, vetskareiden pituuden jne.), ja tulostan sen. Ohjesivu menee muovitaskuun kaavojen kanssa, jos on useampaa kokoa niin ne voi merkata heti ohjesivuun. Taskut voi jaotella välilehdillä housuihin, paitoihin, haalareihin... Suunnitelmat on ainakin hyvät, mutta se kansio!

Teistä en tiedä, mutta multa löytyy ainakin vaan niitä tyhmiä, muovisia kansioita! Yök. No, ei muuta kuin hommiin. Farkkua jäi sopivat rääppeet, puuvillaa löytyi varastoista. Vaalea sinikuvioinen puuvilla on EK:n palalaarista ja ompeluaiheinen puuvilla on Poppanavakalta. Leikkasin kolme ihaninta ruutua irti, liimailin tukikankaan avulla kiinni ja tikkasin ympäri. Kyllä nyt näyttää kansio siltä, että sitä tulee käytettyä! Kokeilin pitkästä aikaa kanttinauhalaitettakin, ja silittelin ihan itse sisäpuolelle kantit.


Näistä nyt vain siskon luonnoskirjan vuorikangas on Triteksiltä, mutta löytyi sieltä sentään tähtitrikoota, josta surautettiin vielä varttia ennen kotimatkalle lähtemistä leggarit. Kaava on piirretty Gina Tricot'n leggareiden pohjalta.


Semmoista tapahtui, kun sisko tuli kylään. Nyt taas saumuri surisemaan, trikoot on mun juttu!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit! :)