keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Voihan Insta!

Niinhän siinä käy, että kun joku tehdään helpoksi, niin se vaivalloisempi jää. Tykkäisin kovasti turista blogissa, mutta loppuviimein se Instaan kuvan lataus on niin paljon nopeampaa, ja tuntuu tavoittaman enemmän ihmisiäkin, ainakin kommenteista ja tykkäyksistä päätellen. Rapsataan nyt silti!

Tammikuussa siskon häiden jälkeen vietin pienen sapattivapaan ompelusta ja vain neuloin kaksi viikkoa, nypläsin ja tein muuta kivaa. Ompelujumi selätettiin peruspertsalla, ja siitä lähdettiin taas uuteen nousukiitoon.

Neuloin kaverille tosi, tosi myöhäiset joululahjasukat. Malli omasta päästä, kärjestä aloittaen. Puikot 3mm, reilu kaksi kerää Gjestalin Maijaa.


Pojalle tikutelin muistaakseni 4 millin puikoilla Hjertegarnin ihanasta merinovillasta villapaidan, tosi pehmeä ja lämmin. Koko pauttiarallaa 80 cm, omasta päästä tämäkin.


Broken seed stitch on ollut to do -listalla jo pitkään, joten pistin puikot töihin ja neuloin sukat itselle. Zauberballin Crazy ja Novitan Tico Tico, puikot 2,25.


Ompelujumin avaus Owl Princessillä mekkopituisena, 110 cm ja ei muuta erikoista kuin rullapäärme. Olikohan toka ikinä!


Marinadin purkua, superihana Ikasyrin sydänvellu tuli saksittua High Jumpin pohjalta tehdyiksi 110-senttisiksi housuiksi.


Kelpasivat.

Aloitin myös mielenkiinnosta seuraamaan, kuinka paljon vuoden aikana tulee ostettua, myytyä ja ommeltua kangasta. Tammikuun saldona oli 9,55 metriä ommeltuja (tilkkupeitto vei suurimman osan), 0 metriä ostettuja (jee!), ja 9 metriä myytyjä kankaita. Kokonaissaldo siis -18,55 metriä tammikuulle. Hyvä minä!